Drooniuhkiin varautuminen työnantajalle

Jaa sivu:

Valmis drooniuhan toimintaohje ja drooniuhkailmoituslomake organisaatiosi tueksi

Drooniuhkat ovat nousseet osaksi organisaatioiden turvallisuus- ja varautumistyötä. Työnantajan tulee varmistaa, että henkilöstöllä on selkeät toimintatavat erilaisiin häiriötilanteisiin ja että mahdolliset havainnot voidaan dokumentoida sekä käsitellä järjestelmällisesti.

Pro Varautuminen tarjoaa tähän käytännönläheiset työkalut. Palveluun sisältyvät valmis Drooniuhkan toimintaohje sekä sähköinen Drooniuhkailmoitus, joiden avulla organisaatio voi kehittää varautumistaan, tukea henkilöstön turvallisuutta ja yhtenäistää toimintatapojaan.

Pandemian aiheuttamat poikkeusolot tuovat vaikeita tilanteita niin hoidossa oleville kuin heidän omaisilleenkin. Omaisten ja perheiden huoli on luonnollisesti suuri, kun tapaamisia joudutaan rajoittamaan ja kieltämään pitkiksi ajoiksi.

Valmis Drooniuhkan toimintaohje

Laaja mallipohja auttaa organisaatiota laatimaan oman drooniuhkiin liittyvän toimintaohjeensa ilman, että kaikkea tarvitsee rakentaa itse alusta alkaen. Ohje kattaa muun muassa:

• organisaation vastuut ja tehtävät
• riskien tunnistamisen ja arvioinnin
• toiminnan erilaisissa drooniuhkatilanteissa
• henkilöstön, asiakkaiden ja vierailijoiden turvallisuuden
• viranomaisyhteistyön
• viestinnän ja tiedottamisen
• dokumentoinnin, harjoitukset ja koulutuksen
• toimintaohjeen ylläpidon ja jatkuvan kehittämisen.

Mallipohja sisältää lisäksi täyttöohjeet, joiden avulla organisaatio voi laatia omaan toimintaansa sopivan ja helposti ylläpidettävän toimintaohjeen.

Sähköinen Drooniuhkailmoitus

Palveluun sisältyvä ilmoituslomake mahdollistaa droonihavaintojen ja drooniuhkatilanteiden nopean kirjaamisen myös mobiililaitteella. Ilmoitukset voidaan käsitellä samalla tavalla kuin muutkin turvallisuuspoikkeamat, jolloin kaikki havainnot, tehdyt toimenpiteet ja kehittämistoimet dokumentoituvat yhteen järjestelmään.

Ilmoituslomake soveltuu esimerkiksi:

• droonihavaintojen kirjaamiseen (HUOM! Havainnot voivat olla muutakin kuin Venäjältä harhautuneita sotilasdrooneja)
• epäilyttävien tilanteiden ilmoittamiseen
• vaaratilanteiden dokumentointiin
• tulleiden ilmoitusten käsittelyyn
• korjaavien ja ehkäisevien toimenpiteiden seurantaan

Kenelle palvelu sopii?

Drooniuhkiin varautumisen työkalut soveltuvat lähes kaikille organisaatioille, joissa liikkuu henkilöstöä, asiakkaita tai muita ulkopuolisia henkilöitä.

Palvelu soveltuu erityisesti:

• pk-yrityksille
• teollisuus- ja tuotantoyrityksille (tehtaat / laitokset)
• logistiikka- ja kuljetusyrityksille (terminaalit / varikot)
• rakennus- ja infrayrityksille (rakennustyömaat)
• kunnille ja kaupungeille (mm. voima- ja vesilaitokset)
• hyvinvointialueille (sairaalat / terveyskeskukset)
• oppilaitoksille ja päiväkodeille
• seurakunnille
• yhdistyksille ja säätiöille
• kiinteistö- ja palveluorganisaatioille
• tapahtumien järjestäjille (konsertit / festivaalit)

Hyödyt organisaatiolle

Pro Varautuminen auttaa organisaatiota muuttamaan yleiset viranomaisohjeet käytännön toimintamalleiksi. Selkeä dokumentointi, yhtenäiset toimintatavat ja sähköinen ilmoitusten käsittely tukevat turvallisuusjohtamista, helpottavat henkilöstön perehdytystä ja edistävät toiminnan jatkuvuutta myös häiriötilanteissa.

Yhdessä Drooniuhkan toimintaohje ja Drooniuhkailmoitus muodostavat käytännöllisen kokonaisuuden, jonka avulla organisaatio voi kehittää varautumistaan, käsitellä poikkeamat järjestelmällisesti ja ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa turvallisuuden tueksi.

Lomakkeet pohjautuvat työmarkkinaosapuolien, työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön 12.6.2026 julkaisemaan ensimmäiseen yhteiseen työelämäsuositukseen työnantajille drooniuhkatilanteita varten.

12.6.2026 julkaistu ensimmäinen yhteinen työelämäsuositus työnantajille drooniuhkatilanteita varten

TYÖELÄMÄSUOSITUKSET DROONIUHKATILANTEIDEN VARALTA

Työmarkkinaosapuolet, työ- ja elinkeinoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhdessä
laatineet nämä suositukset työpaikoille drooniuhkatilanteiden varalta. Sisäministeriö on tukenut
ohjeiden laatimista tiedoilla vaaratiedottamisesta, väestön yleisistä toimintaohjeista sekä
omatoimisen varautumisen velvoitteista.

Suositus perustuu kesällä 2026 vallitsevaan tilanteeseen, jossa Suomeen saattaa satunnaisesti
harhautua aseistettuja drooneja ja jonka seurauksena pelastusviranomainen voi antaa
vaaratiedotteita. Drooniuhkatilanteissa viranomaiset kehottavat suojautumaan sisätiloihin, koska
ulkona liikkuminen ei ole turvallista. Viranomaisen vaaratiedotetta ja niissä annettuja ohjeita on
noudatettava.

Viranomaiset voivat antaa vaaratiedotteen, jos tilanne uhkaa henkeä, terveyttä tai voi
vaurioittaa merkittävästi omaisuutta. Vaaratiedote voidaan antaa tietylle alueelle tai
koko maahan. Vaaratiedotteen antaminen esimerkiksi drooniuhkatilanteessa merkitsee
todellisen vaaran ilmenemistä.

Drooniuhkatilanteet voivat olla hyvin erilaisia. Vaara-alue on laaja, koska drooneja voi olla useita ja
niitä voi olla laajalla alueella. Droonien koko voi vaihdella, ja osa niistä voi olla kokoluokaltaan
samanlaisia kuin pienet lentokoneet. Tällöin ne voivat myös liikkua todella suurella nopeudella.
Droonien kulkusuunta voi vaihdella, joten tilanne voi muuttua nopeasti. Viranomaiset määrittävät
vaara-alueen uhka-arvion perusteella. Vaara-alueen määrittämisessä tärkein kriteeri on varmistaa
ihmisten turvallisuus.

Drooniuhkatilanteiden arvioidaan olevan hyvin satunnaisia, lyhytkestoisia (esimerkiksi kolme
tuntia) ja ajoittuvan varhaiseen aamuun.

Suositus on voimassa toistaiseksi nykyisenkaltaisen tilannekuvan voimassa ollessa ja sitä voidaan
tarvittaessa päivittää. Mitä tässä suosituksessa todetaan työntekijöistä, koskee myös viranhaltijoita
ja virkamiehiä.

Kullakin työpaikalla on huomioitava myös mahdolliset alakohtaiset turvallisuus- ja
varautumisohjeet drooniuhkatilanteiden varalta.

1. Henkeen ja terveyteen liittyvien toimintojen turvaaminen
vaaratiedotteen voimassaoloaikana

Viranomaisen vaaratiedotteessa antamia ohjeita tulee noudattaa. Ulkona liikkuminen
vaaratiedotteessa mainitulla alueella voi olla vaarallista, joten sitä tulee välttää ja suojautua
sisätiloihin.

Yhteiskunnassa on kuitenkin toimintoja, joiden pysähtyminen tai heikkeneminen vaaratiedotteen
voimassaoloaikana voisi välittömästi vaarantaa ihmisten henkeä tai terveyttä. Tämän vuoksi
työntekopaikalle siirtyminen voi olla perusteltua, jos muulla tavoin ei saada turvattua toiminnon
jatkuvuutta.

Tällaiset toiminnot ovat hyvin rajattuja ja liittyvät pääsääntöisesti akuutteihin henkeä ja terveyttä
turvaaviin tehtäviin. Tällaisia toimintoja on esimerkiksi terveydenhuollon ensihoidossa ja muussa
hengen ja terveyden kannalta kriittisissä toiminnoissa. Sosiaalihuollon puolella tällaisia toimintoja on
mm. vanhusten ympärivuorokautisessa laitoshoidossa. Myös teollisuudessa ja energian
tuotannossa on toimintoja, joissa tuotannon turvallinen toiminta edellyttää tiettyä määrää
työvoimaa turvallisen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi kaikissa olosuhteissa.

Kyse on yhteiskunnan kaikkein kriittisimmistä toiminnoista, joissa lyhytaikainenkin häiriö voi
vaarantaa työpaikan työntekijöiden, potilaiden, asiakkaiden tai lähialueen asukkaiden hengen tai
terveyden. Työpaikkakohtaisesti on arvioitava, voiko tällaisia seurauksia syntyä, jos tietty
työtehtävä jää muutamaksi tunniksi suorittamatta eikä tilannetta pystytä ratkaisemaan esimerkiksi
työaikajärjestelyin. Arviota tehdessään työpaikalla on huomioitava mahdolliset alakohtaiset
ohjeistukset.

Työnantajan on lain mukaan varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen
vaaratilanteissa. Työnantajan on siten tarvittaessa päivitettävä työpaikkakohtaiset turvallisuutta
koskevat suunnitelmansa drooniuhkatilanteen varalle. Työnantajan on arvioitava vaaratiedotteiden
sisällön ja mahdollisen alakohtaisen ohjeistuksen perusteella, edellyttääkö sen harjoittama toiminta
kaikkien tai joidenkin työntekijöiden saapumista työntekopaikalle tai työnteon jatkamista
vaaratilanteesta huolimatta.

Työvuorojärjestelyjä koskevia muutoksia on mahdollista tehdä työpaikoilla lain, työ- ja
virkaehtosopimusten ja työsopimusten asettamissa puitteissa. Drooniuhasta johtuvan
vaaratiedotteen aikana kriittisten toimintojen jatkuvuus tulisi ensisijaisesti turvata jatkamalla
vaaratilanteessa työpaikalla olevien työntekijöiden työvuoroa. Jos kriittisen tehtävän hoitamiseksi
työvuoroa jatketaan esimerkiksi työpaikan käytäntöjen mukaisesti, muutoin työnantajan aloitteesta
sopimalla tai hätätyönä, palkanmaksu tapahtuu lain, työ- tai virkaehtosopimuksen tai
työsopimuksen mukaisesti.

Työntekijän, joka on epävarma siitä, tuleeko hänen saapua työntekopaikalle vai ei, tulee olla
yhteydessä työnantajaansa.

2. Palkka drooniuhan ajalta, kun työtä ei voida tehdä

Drooniuhkatilanteiden arvioidaan olevan lyhytkestoisia ja sijoittuvan usein yön ja varhaisen aamun
tunteihin. Niiden arvioidaan olevan myös hyvin satunnaisia. Tästä syystä sen vaikutukset
työelämään ovat rajattuja.

Huolimatta siitä, että työmarkkinaosapuolet tulkitsevat voimassa olevaa työlainsäädäntöä
palkanmaksuvelvollisuudesta eri tavoin, suosittelevat työmarkkinaosapuolet kokonaisturvallisuuden
vahvistamiseksi, että työnantajat maksavat työntekijälle, viranhaltijalle ja virkamiehelle palkan
tässä kannanotossa tarkoitetussa tilanteessa, jossa henkilö on estynyt tekemään työtään viranomaisen
drooniuhkaa koskevasta vaaratiedotteesta johtuen.

3. Suojautumiskehotuksen ja työnteon yhteensovittaminen
drooniuhkatilanteessa

Keinoja drooniuhan ja työnteon yhteensovittamiseksi voivat olla esimerkiksi:

Työn teettäminen etätyönä tai työntekopaikan muuttaminen

Etätyö on keskeinen keino suojautumisen mahdollistamiseen drooniuhkatilanteen aikana.
Esimerkiksi asiantuntijatyötä voidaan siirtää etätyöksi ja monissa muissakin tehtävissä on
mahdollista osoittaa poikkeuksellisesti työtehtäviä etänä suoritettavaksi (esimerkiksi
verkkokoulutuksiin osallistumista).

Myös työntekopaikan siirtäminen voi joissakin tilanteissa olla mahdollista. Esimerkiksi
asiakaskäynnit voidaan vaihtaa sellaisiksi, että ne eivät edellytä vaara-alueella liikkumista. Jos
kyseessä on yhteiskunnan tehtävien kannalta kriittinen liikkuva työ, työpaikalla on käytävä lävitse
niiden hoitamiseen ja toisaalta suojautumiseen liittyvät periaatteet.

Muutokset työvuoroihin

Työvuoroihin voidaan tehdä tarvittavia muutoksia lain, työ- tai virkaehtosopimusten ja
työsopimusten puitteissa. Uhkatilanteen alkaessa työvuorossa olevan henkilöstön kanssa voidaan
esimerkiksi sopia, että työvuoroa pidennetään siten, että työpaikan toimintaan ei tule häiriöitä.
Tämä koskee erityisesti yhteiskunnan kriittisiä toimintoja. Myös työaikalain 19 §:ssä säädetty
hätätyö voi tulla kysymykseen edellytysten täyttyessä. Tällöin tulee tehdä hätätyöstä ilmoitus
viivytyksettä valvovalle viranomaiselle (työsuojeluviranomainen) ja noudattaa laissa ilmoitettuja
menettelytapoja.

4. Drooniuhkatilanteisiin liittyvät ohjeet ja toimintatavat on
käsiteltävä ennalta työpaikoilla

Työnantajan ja henkilöstön on käsiteltävä yhdessä mahdolliseen drooniuhkatilanteeseen annettavat ohjeet
sekä niiden vaikutukset työn estymiseen, työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen ja uhkatilanteen jälkeen
työhön saapumiseen. Näiden lisäksi työpaikoilla voidaan käsitellä muuta varautumista, tiedonkulkua,
suojautumista ja työn turvallista järjestämistä. Päämääränä tulisi olla, että työpaikoilla tavoitellaan
yhteisymmärrystä työnantajan ja henkilöstön välillä näistä kysymyksistä.

Käsiteltäviä asioita ovat ainakin:

• Mitä vaikutuksia drooniuhkatilanteella voi olla työpaikalla?
• Mitä työtehtäviä voidaan tehdä etätyönä?
• Millä tavalla työntekoon tai työvuoroihin kohdistuvat muutokset vaikuttavat
  palkanmaksuun?
• Onko työpaikalla sellaisia työtehtäviä, että ne edellyttävät siirtymistä työpaikalle myös
  drooniuhan aikana?
• Miten kriittisistä työtehtävistä vastaavat henkilöt pääsevät työpaikalle, jos joukkoliikenne on
  estynyt?
• Kuinka ulkona tehtävä ei-kriittinen työ keskeytetään ja miten suojaudutaan?
• Millä tavalla drooniuhkaan liittyvästä vaaratiedotteesta tiedotetaan työpaikalla ja kuinka
  siihen vastataan?
• Millä tavalla voidaan sovittaa yhteen vaarasta johtuvia rajoitteita ja tarvetta ylläpitää
  yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimintoja?
• Tarvitseeko aiemmin työpaikalla tehtyä arviota mahdollisista vaaroista päivittää
  työturvallisuuden varmistamiseksi?
• Miten palataan kohtuullisessa ajassa normaaliin työhön uhkatilanteen päätyttyä?
  Kohtuullista aikaa määritettäessä otettava huomioon mm. hoivavastuista ja työmatkan
  pituudesta riippuvat olosuhteet.
• Miten työ ja lastenhoito sovitetaan yhteen esimerkiksi tilanteessa, jossa
  varhaiskasvatuspalvelut ovat suljettuina?

5. Drooniuhkatilanteessa työtapaturmia arvioidaan normaalisti
lain mukaan

Drooniuhan ilmetessä ja sen kestäessä työntekijälle aiheutunutta tapaturmaa arvioidaan normaalin
käytännön mukaisesti työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL, 459/2015) 21–25 §:n säännösten
perusteella. Tämä koskee tilanteita, joissa työntekijä on työssään joko työpaikalla tai sen
ulkopuolella, esimerkiksi matkalla kodista työntekopaikalle. Drooni on lain 17 §:n mukaisessa
tapaturman määritelmässä tarkoitettu ulkoinen tekijä, joka voi aiheuttaa työtapaturmana korvattavan
vahinkotapahtuman sekä siitä seuraavan vammautumisen tai kuoleman.

Työtapaturmavakuutus on syyperusteinen järjestelmä, jonka korvausta voidaan vähentää
vahingoittuneen myötävaikutuksen perusteella (TyTAL 61 §). Kun työntekijän saapuminen
työntekopaikalle on työn luonteen vuoksi välttämätöntä, ei säännöksen perusteella ole edellytyksiä
myötävaikutusvähennyksen tekemiselle mahdollisen viranomaismääräyksen laiminlyönnin vuoksi.
Työtapaturma- ja ammattitautilaki ei tunne myöskään sellaista mahdollisuutta, että korvaus
voitaisiin evätä kokonaan myötävaikutuksen vuoksi.

5. Jatkotoimet

Työmarkkinaosapuolet ja valtioneuvosto seuraavat drooniuhkatilanteen kehitystä ja päivittävät
suosituksia tarvittaessa.

Työmarkkinaosapuolet kehottavat jäsenliittojaan arvioimaan toimialakohtaisesti mahdollisia
toimenpiteitä tämän suosituksen käytännön toteuttamiseksi sekä toimenpiteistä siltä varalta, että
drooniuhkatilanteet lisääntyvät olennaisesti nykyisestä arviosta.

Työmarkkinaosapuolet, sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö
seuraavat drooniuhkatilannetta ja siitä syntyviä ylimääräisiä palkkakustannuksia. Sen varalta, että
drooniuhkatilanne muuttuu tai ne yleistyvät ja työnantajille aiheutuu näistä merkittäviä
palkkakustannuksia, työ- ja elinkeinoministeriön johdolla selvitetään kustannusten tasausmalleja.
Selvityksen lähtökohtana on, että mallista ei aiheudu kustannuksia julkiselle taloudelle tai
palkansaajille