Yrityksen varautuminen kannattaa suunnitella etukäteen

Häiriötilanne voi yllättää kenet tahansa

Eräänä tavallisena työpäivänä yrityksen henkilöstö sai puhelimiinsa viranomaisen vaaratiedotteen. Tiedotteessa kehotettiin välttämään liikkumista tietyllä alueella epäillyn drooniuhan vuoksi.

Vaikka tilanne ei lopulta johtanut vakaviin seurauksiin, se herätti työpaikalla paljon keskustelua. Johto pohti, pitäisikö henkilöstöä ohjeistaa tarkemmin. Esihenkilöt miettivät, kuinka tilanteesta tulisi viestiä omille tiimeilleen. Työntekijät puolestaan halusivat tietää, vaikuttiko tilanne heidän työhönsä tai turvallisuuteensa.

Monessa organisaatiossa vastaavanlainen tilanne paljastaa nopeasti yhden asian: toimintamalleja ei ole koskaan kirjattu ylös eikä niitä ole harjoiteltu etukäteen.

Drooniuhka on vain yksi esimerkki tilanteesta, joka voi häiritä normaalia toimintaa. Samanlaisia haasteita voivat aiheuttaa pandemia, sähkökatkot, tietoliikennehäiriöt, kyberhyökkäykset, tulipalot, tulvat tai muut odottamattomat tapahtumat – pahimmillaan sotilaallinen uhkatilanne.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Toimintavarmuus on osa nykyaikaista johtamista

Yritykset investoivat jatkuvasti tuotantoon, henkilöstöön, tietojärjestelmiin ja asiakaspalveluun. Toimintaa kehitetään määrätietoisesti, jotta asiakkaat saavat palvelunsa ajallaan ja liiketoiminta pysyy kannattavana.

Harvemmin kuitenkaan pysähdytään miettimään, mitä tapahtuu silloin, kun normaali arki keskeytyy.

Yksittäinen häiriö ei välttämättä ole suurin ongelma. Todelliset haasteet syntyvät usein epäselvistä vastuista, puutteellisesta viestinnästä ja siitä, ettei kukaan tiedä tarkalleen, kuinka tilanteessa pitäisi toimia.

Hyvin laadittu varautumissuunnitelma auttaa organisaatiota toimimaan hallitusti myös silloin, kun olosuhteet muuttuvat nopeasti.

Asiakkaat ja tilaajat odottavat yhä enemmän

Varautuminen ei ole enää pelkästään turvallisuus- tai viranomaisasia. Yhä useammat asiakkaat, tilaajat ja yhteistyökumppanit haluavat varmistua siitä, että heidän toimittajansa kykenevät jatkamaan toimintaansa myös häiriötilanteissa.

Tarjouskilpailuissa voidaan pyytää tietoja riskienhallinnasta, jatkuvuussuunnittelusta tai tietoturvasta. Sopimuksissa voidaan edellyttää toimintamalleja erilaisiin poikkeustilanteisiin. Joissakin tapauksissa toimintavarmuus voi jopa ratkaista, kuka tarjouskilpailun voittaa.

Käytännössä kyse on luottamuksesta. Asiakas haluaa tietää, että palvelu tai toimitus ei pysähdy ensimmäisen ongelman kohdatessa.

Henkilöstö tarvitsee selkeät toimintamallit

Poikkeustilanteessa henkilöstö odottaa ennen kaikkea selkeitä ohjeita.

Kun vastuut, yhteystiedot ja toimintamallit on määritelty etukäteen, ihmiset tietävät, kuinka tilanteessa toimitaan. Samalla epävarmuus vähenee ja päätöksenteko nopeutuu.

Hyvä varautuminen ei tarkoita paksuja kansioita tai monimutkaisia prosesseja. Usein tärkeintä on, että organisaatiolla on yhteinen toimintatapa ja tieto löytyy nopeasti silloin, kun sitä tarvitaan.

Myös esihenkilöiden työ helpottuu, kun heidän ei tarvitse keksiä ratkaisuja ensimmäistä kertaa keskellä häiriötilannetta.

Varautuminen on osa riskienhallintaa

Useimmat organisaatiot tunnistavat toimintaansa liittyviä riskejä jo ennakolta. Taloudellisia riskejä seurataan säännöllisesti, työturvallisuutta kehitetään jatkuvasti ja tietoturvaan investoidaan vuosi vuodelta enemmän.

Varautuminen täydentää tätä kokonaisuutta.

Sen avulla tunnistetaan kriittiset toiminnot, suunnitellaan vaihtoehtoiset toimintatavat ja varmistetaan, että organisaatio pystyy jatkamaan toimintaansa myös häiriötilanteissa.

Samalla parannetaan henkilöstön turvallisuutta, asiakastyytyväisyyttä ja organisaation kykyä selviytyä odottamattomista tilanteista.

Paras aika valmistautua on ennen ensimmäistä häiriötä

Lähes jokainen vakavan häiriötilanteen kokenut organisaatio toteaa jälkikäteen saman asian: valmistautuminen olisi kannattanut aloittaa aikaisemmin.

Varautumissuunnitelman tarkoituksena ei ole ennustaa tulevaisuutta. Sen tehtävänä on auttaa organisaatiota toimimaan johdonmukaisesti silloin, kun kaikkea ei voida ennakoida.

Olipa kyseessä drooniuhka, sähkökatko, kyberhyökkäys tai muu poikkeuksellinen tapahtuma, etukäteen suunnitellut toimintamallit vähentävät epävarmuutta ja auttavat organisaatiota palaamaan normaaliin toimintaan mahdollisimman nopeasti.

Hyvä varautuminen on ennen kaikkea vastuullista johtamista. Se suojaa henkilöstöä, turvaa palvelut ja vahvistaa organisaation toimintakykyä myös muuttuvassa toimintaympäristössä.

Pro Varautuminen tukee organisaation toimintavarmuutta

Pro Varautuminen on yrityksille, kunnille, oppilaitoksille, seurakunnille ja muille organisaatioille suunniteltu sähköinen työkalu varautumisen, jatkuvuussuunnittelun ja häiriötilanteiden hallinnan tueksi.

Palvelun avulla organisaatio voi dokumentoida vastuut, toimintamallit, yhteystiedot ja keskeiset varautumistoimenpiteet yhteen paikkaan. Kun tieto on helposti saatavilla ja ajan tasalla, myös häiriötilanteiden hallinta helpottuu.

Varautuminen ei ole pelkkä asiakirja. Se on organisaation kykyä jatkaa toimintaansa myös silloin, kun ympärillä tapahtuu odottamattomia asioita.

---

12.6.2026 julkaistu ensimmäinen yhteinen työelämäsuositus työnantajille drooniuhkatilanteita varten

TYÖELÄMÄSUOSITUKSET DROONIUHKATILANTEIDEN VARALTA

Työmarkkinaosapuolet, työ- ja elinkeinoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhdessä
laatineet nämä suositukset työpaikoille drooniuhkatilanteiden varalta. Sisäministeriö on tukenut
ohjeiden laatimista tiedoilla vaaratiedottamisesta, väestön yleisistä toimintaohjeista sekä
omatoimisen varautumisen velvoitteista.

Suositus perustuu kesällä 2026 vallitsevaan tilanteeseen, jossa Suomeen saattaa satunnaisesti
harhautua aseistettuja drooneja ja jonka seurauksena pelastusviranomainen voi antaa
vaaratiedotteita. Drooniuhkatilanteissa viranomaiset kehottavat suojautumaan sisätiloihin, koska
ulkona liikkuminen ei ole turvallista. Viranomaisen vaaratiedotetta ja niissä annettuja ohjeita on
noudatettava.

Viranomaiset voivat antaa vaaratiedotteen, jos tilanne uhkaa henkeä, terveyttä tai voi
vaurioittaa merkittävästi omaisuutta. Vaaratiedote voidaan antaa tietylle alueelle tai
koko maahan. Vaaratiedotteen antaminen esimerkiksi drooniuhkatilanteessa merkitsee
todellisen vaaran ilmenemistä.

Drooniuhkatilanteet voivat olla hyvin erilaisia. Vaara-alue on laaja, koska drooneja voi olla useita ja
niitä voi olla laajalla alueella. Droonien koko voi vaihdella, ja osa niistä voi olla kokoluokaltaan
samanlaisia kuin pienet lentokoneet. Tällöin ne voivat myös liikkua todella suurella nopeudella.
Droonien kulkusuunta voi vaihdella, joten tilanne voi muuttua nopeasti. Viranomaiset määrittävät
vaara-alueen uhka-arvion perusteella. Vaara-alueen määrittämisessä tärkein kriteeri on varmistaa
ihmisten turvallisuus.

Drooniuhkatilanteiden arvioidaan olevan hyvin satunnaisia, lyhytkestoisia (esimerkiksi kolme
tuntia) ja ajoittuvan varhaiseen aamuun.

Suositus on voimassa toistaiseksi nykyisenkaltaisen tilannekuvan voimassa ollessa ja sitä voidaan
tarvittaessa päivittää. Mitä tässä suosituksessa todetaan työntekijöistä, koskee myös viranhaltijoita
ja virkamiehiä.

Kullakin työpaikalla on huomioitava myös mahdolliset alakohtaiset turvallisuus- ja
varautumisohjeet drooniuhkatilanteiden varalta.

1. Henkeen ja terveyteen liittyvien toimintojen turvaaminen vaaratiedotteen voimassaoloaikana

Viranomaisen vaaratiedotteessa antamia ohjeita tulee noudattaa. Ulkona liikkuminen
vaaratiedotteessa mainitulla alueella voi olla vaarallista, joten sitä tulee välttää ja suojautua
sisätiloihin.

Yhteiskunnassa on kuitenkin toimintoja, joiden pysähtyminen tai heikkeneminen vaaratiedotteen
voimassaoloaikana voisi välittömästi vaarantaa ihmisten henkeä tai terveyttä. Tämän vuoksi
työntekopaikalle siirtyminen voi olla perusteltua, jos muulla tavoin ei saada turvattua toiminnon
jatkuvuutta.

Tällaiset toiminnot ovat hyvin rajattuja ja liittyvät pääsääntöisesti akuutteihin henkeä ja terveyttä
turvaaviin tehtäviin. Tällaisia toimintoja on esimerkiksi terveydenhuollon ensihoidossa ja muussa
hengen ja terveyden kannalta kriittisissä toiminnoissa. Sosiaalihuollon puolella tällaisia toimintoja on mm. vanhusten ympärivuorokautisessa laitoshoidossa. Myös teollisuudessa ja energian
tuotannossa on toimintoja, joissa tuotannon turvallinen toiminta edellyttää tiettyä määrää työvoimaa turvallisen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi kaikissa olosuhteissa.

Kyse on yhteiskunnan kaikkein kriittisimmistä toiminnoista, joissa lyhytaikainenkin häiriö voi
vaarantaa työpaikan työntekijöiden, potilaiden, asiakkaiden tai lähialueen asukkaiden hengen tai
terveyden. Työpaikkakohtaisesti on arvioitava, voiko tällaisia seurauksia syntyä, jos tietty
työtehtävä jää muutamaksi tunniksi suorittamatta eikä tilannetta pystytä ratkaisemaan esimerkiksi
työaikajärjestelyin. Arviota tehdessään työpaikalla on huomioitava mahdolliset alakohtaiset
ohjeistukset.

Työnantajan on lain mukaan varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen
vaaratilanteissa. Työnantajan on siten tarvittaessa päivitettävä työpaikkakohtaiset turvallisuutta
koskevat suunnitelmansa drooniuhkatilanteen varalle. Työnantajan on arvioitava vaaratiedotteiden
sisällön ja mahdollisen alakohtaisen ohjeistuksen perusteella, edellyttääkö sen harjoittama toiminta
kaikkien tai joidenkin työntekijöiden saapumista työntekopaikalle tai työnteon jatkamista
vaaratilanteesta huolimatta.

Työvuorojärjestelyjä koskevia muutoksia on mahdollista tehdä työpaikoilla lain, työ- ja
virkaehtosopimusten ja työsopimusten asettamissa puitteissa. Drooniuhasta johtuvan
vaaratiedotteen aikana kriittisten toimintojen jatkuvuus tulisi ensisijaisesti turvata jatkamalla
vaaratilanteessa työpaikalla olevien työntekijöiden työvuoroa. Jos kriittisen tehtävän hoitamiseksi
työvuoroa jatketaan esimerkiksi työpaikan käytäntöjen mukaisesti, muutoin työnantajan aloitteesta
sopimalla tai hätätyönä, palkanmaksu tapahtuu lain, työ- tai virkaehtosopimuksen tai
työsopimuksen mukaisesti.

Työntekijän, joka on epävarma siitä, tuleeko hänen saapua työntekopaikalle vai ei, tulee olla
yhteydessä työnantajaansa.

2. Palkka drooniuhan ajalta, kun työtä ei voida tehdä

Drooniuhkatilanteiden arvioidaan olevan lyhytkestoisia ja sijoittuvan usein yön ja varhaisen aamun
tunteihin. Niiden arvioidaan olevan myös hyvin satunnaisia. Tästä syystä sen vaikutukset
työelämään ovat rajattuja.

Huolimatta siitä, että työmarkkinaosapuolet tulkitsevat voimassa olevaa työlainsäädäntöä
palkanmaksuvelvollisuudesta eri tavoin, suosittelevat työmarkkinaosapuolet kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi, että työnantajat maksavat työntekijälle, viranhaltijalle ja virkamiehelle palkan tässä kannanotossa tarkoitetussa tilanteessa, jossa henkilö on estynyt tekemään työtään viranomaisen drooniuhkaa koskevasta vaaratiedotteesta johtuen.

3. Suojautumiskehotuksen ja työnteon yhteensovittaminen drooniuhkatilanteessa

Keinoja drooniuhan ja työnteon yhteensovittamiseksi voivat olla esimerkiksi:

Työn teettäminen etätyönä tai työntekopaikan muuttaminen

Etätyö on keskeinen keino suojautumisen mahdollistamiseen drooniuhkatilanteen aikana.
Esimerkiksi asiantuntijatyötä voidaan siirtää etätyöksi ja monissa muissakin tehtävissä on
mahdollista osoittaa poikkeuksellisesti työtehtäviä etänä suoritettavaksi (esimerkiksi
verkkokoulutuksiin osallistumista).

Myös työntekopaikan siirtäminen voi joissakin tilanteissa olla mahdollista. Esimerkiksi
asiakaskäynnit voidaan vaihtaa sellaisiksi, että ne eivät edellytä vaara-alueella liikkumista. Jos
kyseessä on yhteiskunnan tehtävien kannalta kriittinen liikkuva työ, työpaikalla on käytävä lävitse
niiden hoitamiseen ja toisaalta suojautumiseen liittyvät periaatteet.

Muutokset työvuoroihin

Työvuoroihin voidaan tehdä tarvittavia muutoksia lain, työ- tai virkaehtosopimusten ja
työsopimusten puitteissa. Uhkatilanteen alkaessa työvuorossa olevan henkilöstön kanssa voidaan
esimerkiksi sopia, että työvuoroa pidennetään siten, että työpaikan toimintaan ei tule häiriöitä.
Tämä koskee erityisesti yhteiskunnan kriittisiä toimintoja. Myös työaikalain 19 §:ssä säädetty
hätätyö voi tulla kysymykseen edellytysten täyttyessä. Tällöin tulee tehdä hätätyöstä ilmoitus
viivytyksettä valvovalle viranomaiselle (työsuojeluviranomainen) ja noudattaa laissa ilmoitettuja
menettelytapoja.

4. Drooniuhkatilanteisiin liittyvät ohjeet ja toimintatavat on käsiteltävä ennalta työpaikoilla

Työnantajan ja henkilöstön on käsiteltävä yhdessä mahdolliseen drooniuhkatilanteeseen annettavat ohjeet sekä niiden vaikutukset työn estymiseen, työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen ja uhkatilanteen jälkeen työhön saapumiseen. Näiden lisäksi työpaikoilla voidaan käsitellä muuta varautumista, tiedonkulkua, suojautumista ja työn turvallista järjestämistä. Päämääränä tulisi olla, että työpaikoilla tavoitellaan yhteisymmärrystä työnantajan ja henkilöstön välillä näistä kysymyksistä.

Käsiteltäviä asioita ovat ainakin:

• Mitä vaikutuksia drooniuhkatilanteella voi olla työpaikalla?
• Mitä työtehtäviä voidaan tehdä etätyönä?
• Millä tavalla työntekoon tai työvuoroihin kohdistuvat muutokset vaikuttavat
  palkanmaksuun?
• Onko työpaikalla sellaisia työtehtäviä, että ne edellyttävät siirtymistä työpaikalle myös
  drooniuhan aikana?
• Miten kriittisistä työtehtävistä vastaavat henkilöt pääsevät työpaikalle, jos joukkoliikenne on
  estynyt?
• Kuinka ulkona tehtävä ei-kriittinen työ keskeytetään ja miten suojaudutaan?
• Millä tavalla drooniuhkaan liittyvästä vaaratiedotteesta tiedotetaan työpaikalla ja kuinka
  siihen vastataan?
• Millä tavalla voidaan sovittaa yhteen vaarasta johtuvia rajoitteita ja tarvetta ylläpitää
  yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimintoja?
• Tarvitseeko aiemmin työpaikalla tehtyä arviota mahdollisista vaaroista päivittää
  työturvallisuuden varmistamiseksi?
• Miten palataan kohtuullisessa ajassa normaaliin työhön uhkatilanteen päätyttyä?
  Kohtuullista aikaa määritettäessä otettava huomioon mm. hoivavastuista ja työmatkan
  pituudesta riippuvat olosuhteet.
• Miten työ ja lastenhoito sovitetaan yhteen esimerkiksi tilanteessa, jossa
  varhaiskasvatuspalvelut ovat suljettuina?

5. Drooniuhkatilanteessa työtapaturmia arvioidaan normaalisti lain mukaan

Drooniuhan ilmetessä ja sen kestäessä työntekijälle aiheutunutta tapaturmaa arvioidaan normaalin
käytännön mukaisesti työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL, 459/2015) 21–25 §:n säännösten
perusteella. Tämä koskee tilanteita, joissa työntekijä on työssään joko työpaikalla tai sen
ulkopuolella, esimerkiksi matkalla kodista työntekopaikalle. Drooni on lain 17 §:n mukaisessa
tapaturman määritelmässä tarkoitettu ulkoinen tekijä, joka voi aiheuttaa työtapaturmana korvattavan vahinkotapahtuman sekä siitä seuraavan vammautumisen tai kuoleman.

Työtapaturmavakuutus on syyperusteinen järjestelmä, jonka korvausta voidaan vähentää
vahingoittuneen myötävaikutuksen perusteella (TyTAL 61 §). Kun työntekijän saapuminen
työntekopaikalle on työn luonteen vuoksi välttämätöntä, ei säännöksen perusteella ole edellytyksiä
myötävaikutusvähennyksen tekemiselle mahdollisen viranomaismääräyksen laiminlyönnin vuoksi.
Työtapaturma- ja ammattitautilaki ei tunne myöskään sellaista mahdollisuutta, että korvaus
voitaisiin evätä kokonaan myötävaikutuksen vuoksi.

5. Jatkotoimet

Työmarkkinaosapuolet ja valtioneuvosto seuraavat drooniuhkatilanteen kehitystä ja päivittävät
suosituksia tarvittaessa.

Työmarkkinaosapuolet kehottavat jäsenliittojaan arvioimaan toimialakohtaisesti mahdollisia
toimenpiteitä tämän suosituksen käytännön toteuttamiseksi sekä toimenpiteistä siltä varalta, että
drooniuhkatilanteet lisääntyvät olennaisesti nykyisestä arviosta.

Työmarkkinaosapuolet, sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö
seuraavat drooniuhkatilannetta ja siitä syntyviä ylimääräisiä palkkakustannuksia. Sen varalta, että
drooniuhkatilanne muuttuu tai ne yleistyvät ja työnantajille aiheutuu näistä merkittäviä
palkkakustannuksia, työ- ja elinkeinoministeriön johdolla selvitetään kustannusten tasausmalleja.
Selvityksen lähtökohtana on, että mallista ei aiheudu kustannuksia julkiselle taloudelle tai
palkansaajille.